Tiedon väkivalta

by sinimononen

Olen viipynyt italialaisen filosofin, Lorenzo Magnanin teoksen Understanding Violence parissa jo jonkin aikaa.

Magnanin teos käsittelee väkivaltaa huomattavasti laajempana ilmiönä, kuin millaisena vaikkapa suomalainenkin kulttuuri väkivallan vielä tänä päivänä ymmärtää. Maganani alleviivaa, että väkivalta ei ole vain suoraa, fyysistä väkivaltaa, vaan väkivalta on myös sanoja, eleitä, kulttuurisia rakenteita.

Väkivallan piiriin kuuluvat myös tieto ja sen pimittäminen.

Magnani (emt, 58) kirjoittaa: “Knowledge is a duty, especially when dealing with complicated artifactual situations”.

Tietäminen on velvollisuus. Huonosti perustellut argumentit, jotka kieltäytyvät pyrkimästä objektiivisuuteen ja tiedon lisäämiseen, kuuluvat tietyissä tilanteissa väkivallan piiriin. Ilmiselvänä esimerkkinä voidaan mainita silmien sulkeminen naapurissa tapahtuvalle väkivallalle vain koska “asia ei minulle kuulu”. Erityisesti suomalaisessa kulttuurissa ollaan taipuvaisia ajattelemaan, että tietty väkivalta kuuluu “yksityisen piiriin”. Ajatus on sinällään väkivaltainen.

Tiedon velvollisuus liittyy väkivaltaan myös kääntöpuoleltaan. Tiedon pimittäminen voi olla väkivaltainen ja agressiivinen teko. Sellainen tieto, joka voisi lisätä hyvinvointia, tai jonka pimittäminen aiheuttaa pahoinvointia, kuuluu tiedon velvollisuuden piiriin.

Voidaan siis ajatella, että tiedon pimittäminen on tietyissä tilanteissa väkivaltaa.

Edellisistä esimerkeistä täytyy vielä todeta, että tiedon ja väkivallan suhde määrittyy edelleen myös eettisten kysymysten kautta. Jokaisessa tilanteessa on aina arvioitava erikseen, lisääkö tieto hyvinvointia – ja toisaalta onko sen pimittäminen tai huomioimatta jättäminen väkivaltaa.

Advertisements